Minä ja Mielenlaulu

Olen Hilla Väyrynen, Psykologipalvelu Mielenlaulun perustaja.

Olen laillistettu psykologi (PsM) ja ammattioikeuteni voi tarkastaa JulkiTerhikistä. Toiselta ammatiltani olen teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK), ja minulla on yli viidentoista vuoden kokemus freelancer-työstä taidealalla pääasiassa teatterisäveltäjänä ja äänisuunnittelijana.

Mielenlaulu syntyi halusta rakentaa joustava ja inhimillinen vastaanotto edistämään kokonaisvaltaista käsitystä mielenterveydestä ja arvostamaan mielten, aivojen ja elämänpolkujen moninaisuutta erityisellä lämmöllä. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitan psykologisten ilmiöiden ja vaikeuksien ymmärtämistä paitsi yksilön ja hänen historiansa, myös evoluution ja yhteiskunnan reunaehtojen valossa. Mieli on erottamaton kehosta ja ympäristöstä. Kaikki, mitä koemme, on lähtökohtaisesti järkeenkäypää, silloinkin kuin siltä ei tunnu.

Tieteellinen ja kokemuksellinen näkökulma kulkevat maailmassani rinnakkain ja toisiaan täydentäen. Musiikki ja mindfulness ovat minulle erityisen tärkeitä. Akateeminen intohimoni on tietoisuuden tutkimus. Listan vertaisarvioiduista julkaisuistani löydät sivun alaosasta. Kuulun akateemisiin tutkijayhdistyksiin Psykedeelitutkimusyhdistys ry, The Association For The Scientific Study Of Consciousness ja The Emergent Phenomenology Research Consortium.

Miksi “Mielenlaulu”?

Psykologin työssä minua koskettaa, miten omanlaisiaan ihmiset ovat. On kuin jokaisella olisi oma laulunsa, josta välittyy yksilöllinen sointi, rytmi, tarina ja tunnelaatu.

Ihminen ei aina kuule omaa lauluaan tai tunnista sen kauneutta ja arvoa siihen kietoutuneen kivun takaa. Toisen ihmisen täytyy kuulla ne ensin.

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti ja kirjailija Sheldon B. Kopp kirjoittaa, “Älä vie keneltäkään hänen lauluaan.”
Tämä on minunkin arvojeni ytimessä.

Jokaisella on omat ja joskus muille käsittämättömät tapansa kasvaa ja pyrkiä eteenpäin, kokea merkityksellisyyttä ja inspiraatiota, koskettua ja liittyä. Laulumme ovat herkkiä. Niitä on tärkeää vaalia.

Jokaisen laulun voi kuulla.

Jokaisen laulu kuuluu maailmaan.

Kohtaamisen pilareita

Myötätunto.

Tarvitsemme myötätuntoa voidaksemme katsoa kohti kipua ja hämmennystä. Myötätuntoinen katse luo turvaa silloinkin, kun käsityskyky loppuu ja ahdistus nousee. Se rauhoittaa kehollisesti, tunteellisesti, ja mahdollistaa vaihtoehtoisten näkökulmien pohtimisen. Tarvitsemme myötätuntoa toiselta, paljonkin, sisäistääksemme sen tavaksi kohdata ristiriitaa itsessä ja muissa.

Hyvä uutinen on, että olemme biologisesti virittyneet vastaanottamaan ja antamaan myötätuntoa. Se on psykologisen työn kenties tärkein perusta.

Analyysi.

Siinä missä myötätunto hoitaa ja rauhoittaa, tiedonjano tarjoaa hädälle myönteisesti aktivoivan vastapainon. Aivomme ovat yhtä lailla virittyneet syttymään etsimisestä, löytämisestä ja oivaltamisesta. Pyrkimys ymmärtää “mitä?” ja “miksi?” tekee rohkeammaksi ja tyydyttävän selityksen hahmottaminen antaa avaimia toimia.

Psykologina minulle on tärkeää olla läpinäkyvä siitä, mistä mikäkin tieto tulee ja millä perusteella sitä arvioin. Olet aina tervetullut kysymään perusteluja ja tarkennuksia.

Pyöreä muoto, jossa valkoisella pohjalla risteilee eri sävyisiä vihreitä ja sinisiä aaltoja, jotka muistuttavat ääniaaltoja, ajatusten virtaa, veden tai ilman liikettä.

Tilan antaminen.

Mieli, kuten kehokin, pyrkii järjestymään tarkoituksenmukaisesti ja korjaamaan itseään, kun sille annetaan siihen mahdollisuus.

Painotan kuuntelevaa ja vapaamuotoista työskentelyä, joka mahdollistaa aidon, inhimillisen kohtaamisen. Se on mielelle tärkein hoitava olosuhde. Suorituskeskeisyys ei sovi työtapaani. Elvymme ja oivallamme omassa tahdissa turvasta käsin.

Inhimillisyys.

Ei ole väärin olla ihminen. Usein se, mitä häpeämme, on aitoa ja tunnistettavaa. Vajavaisuuden näyttäminen voi olla väylä syvemmälle yhteydelle ja kuulumiselle, helpotukselle ja leikille. Hyväksynnän kautta katse pääsee suuntautumaan eteenpäin meille tärkeisiin asioihin.

Sisäinen maailmamme muuttuu ja kehittyy läpi elämän. Meille kuuluu oikeus muuttaa mieltämme ja kasvaa. Joskus siihen tarvitaan tukea ja rohkaisua, mutta koskaan ei ole myöhäistä löytää uusia näköaloja, merkitystä, osallisuutta ja mielenrauhaa. Omaa tietä, omaa laulua.

Etäpsykologi Hilla Väyrynen tanssii mustavalkoisessa kuvassa varjonsa kanssa symboloiden sitä, ettei mielen varjoja tarvitse pelätä vaan niiden kanssa voi liikkua, olla luova ja ystävystyä.
Etäpsykologi Hilla Väyrynen tanssii mustavalkoisessa kuvassa varjonsa kanssa symboloiden sitä, ettei mielen varjoja tarvitse pelätä vaan niiden kanssa voi liikkua, olla luova ja ystävystyä.

Julkaisuluettelo

Vertaisarvioidut tutkimusartikkelit

Väyrynen, H., Strid, N., Ylönen, E., Tuominen, J., Sikka, P., & Jylkkä, J. (2026). Body image phenomenology in reports of psychedelic and meditative experiences: Main themes and associations with body attitudes. Neuroscience of Consciousness, 2026(1), Article niag062. https://doi.org/10.1093/nc/niag062

Jylkkä, J., Väyrynen, H., Lin, E., Walldén, C., Krabbe, A., Kähönen, J., & Sikka, P. (2025). Meditation and psychedelics facilitate similar types of mystical, psychological, and philosophical-existential insights predictive of wellbeing: A qualitative-quantitative approach. Consciousness and Cognition, 133, Article 103901. https://doi.org/10.1016/j.concog.2025.103901